Päätettiin Katjan kanssa ilmoittautua Rally-Toko leirille ( 23-24.1) Ylöjärvelle ! Tämäkin postaus vähän myöhässä kun ei kone ole toiminut ja en jaksanut muiden koneilla kirjoitella :) Joten hirveästi ei tule asiaa kun en oikein muista mitä kaikkea me tehtiin :)
Perjantai iltana lähdettiin kohti Ylöjärveä ja mukana meillä oli vain meidän "vanhukset" Dana ja Rudolf, aivan niin kuin ennen vanhaan kun ei vielä ollut nuorukaisia Demiä ja Leeviä :) Nuoremmat saivat jäädä hoitopaikkoihinsa opettelemaan yksin olemista ilman kaveria ja vanhemmat pääsivät taas tekemään ihan vaan meidän kanssa ilman niitä nuorukaisia :)
Demi päätti aloittaa juoksunsa päivää ennen matkaa jonka takia hoitopaikka suunnitelmat muuttuivat lennossa. Lopulta kaikki meni kuitenkin paremmin kuin hyvin ja juoksut alkavat nyt olla lopuillaan.
No mutta itse asiaan,
Aamuthan alkoi perinteisesti kahvilla ja pienellä purtavalla.
Lauantain aamu alkoi Mika Jalosen luennolla joka kertoi Motivaation, keston ja suoritusvarmuuden rakentamisesta. Tämän jälkeen oli 1,5h koulutusta Mikan pisteellä jossa opeteltiin keskittymistä omistajaan ja liikkeiden suorittamista ilman koiraa ja koiran kanssa. Lähes kaikki tekivät eri tavalla koiran kanssa kuin ilman koiraa :D Danan kanssa harjoiteltiin keskittymistä enimmäkseen. Käskin Danan maahan ja laitoin ison kasan nameja sen eteen. Danan piti jaksaa ensin olla paikoillaan 3 sekuntia ja sitten tuli naksautus ja nami, vähitellen päästiin 15 sekuntiin mikä on Danalle kova aika olla haukkumatta kun muut treenaa joten kyllä olen ylpeä :)! Tätä jatketaan ehdottomasti kotonakin. Aina jos Dana haukkui laitoin käden namikasan päälle ja odotin niin kauan, että se oli hiljaa. Namin sai kun oli ollut sen 3 sekuntia hiljaa ja käsihän tietenkin nousi heti kun sain toivottua käytöstä.
Tämän jälkeen oli lounas.
Lounaan jälkeen menin Mari Kallion pisteelle jossa treenattiin seuruuta vasemmalla ja oikealla puolella. Tämän aikana huomasin, että Danan seuruu on itse asiassa aika kehno ja sitä täytyy ehdottomasti vielä työstää ! Helmikuun kisatkin saivat jäädä väliin, mennään kun ollaan taas täysillä mukana eikä vain puoliksi :D
Sitten oli kahvin aika :D Jokainen koulutus siis kesti sen 1,5h
Sitten oli Tiia Hämäläisen piste jossa harjoittelimme pyörähdyksiä ja puolenvaihtoja. Tehtiin mm. valkovuokkoa, tulppaania, pyörähdys vasemmalla puolella ja puolenvaihto oikealle jalkojen välistä. Kaksi ensimmäistä ovat mestariluokan kylttejä ja ne olivatkin jokseenkin haastavia.
Sunnuntaina päivä alkoi samalla tavalla mutta Krista Karhun luennoimana. Onnistuneen Rally-toko suorituksen koostumus. Kristaa oli kiva kuunnella ja opin luennolla paljon!
Tämän jälkeen Mari Kallion pisteelle jossa harjoiteltiin peruuttamista omistajasta pois päin ja ihan askeleita taaksepäin jossa koira peruuttaa sivulla (tämä oli vaikeaa!). Harjoittelimme myös takapään käyttöä jakkaran avustuksella :)
Sitten oli taas lounas ja lounaan jälkeen Krista Karhun ratatreeniä ja meinasi kyllä usko mennä! Danaa ei kiinnostanut yhtään siis ensimmäistä kertaa jouduin INNOSTAMAAN sitä tekemään asioita (oliko jo liian väsynyt vai mikä oli) ja meinasin kaksi kertaa lopettaa, mutta Kristan mielestä kannatti yrittää loppuun asti. No ei siitä hyvä fiilis jäänyt varmasti kummallekaan ei minulle eikä koiralle. Piti mennä vähän ulos kävelemään ja miettimään mitä tein väärin. Ehkä Dana tosiaan oli jo ihan loppu enkä ihmettele asiaa ollenkaan.
Tämän jälkeen oli viimeisen 1,5h kestävän koulutuksen vuoro ja se oli aika mukava semmoinen. Tiia Hämäläisen pisteellä treenattiin merkkiä, putkea ja hyppyjä. Merkkiä ei oltu koskaan tehty mutta Dana hoksasi sen nopsaan. Lopuksi mentiin hyppyjä 3kpl peräkkäin ja sitten putkeen. Hyvin Dana pysyi hallinnassa ja lopuksi vedettiin se sitten täysillä (aksaversiona) ja siitä jäi kummallekkin hyvä fiilis ja siihen oli hyvä lopettaa treenaaminen ! :D
No tulihan tätä tekstiä sittenkin ihan mukavasti ! :D pahoittelen ettei ole yhtään kuvia tai videoita :(
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Shetlanninlammaskoira. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Shetlanninlammaskoira. Näytä kaikki tekstit
lauantai 6. helmikuuta 2016
Kuukausi sitten
VIHDOIN! Koneeni toimii ja pääsen päivittelemään kuulumisia :)
Eli kuukausi sitten 6.1.2016 oltiin Katjan kanssa Koirakeitaan möllikisoissa Sporttikoirahallilla.
Osallistuttiin tietenkin ALO- luokkaan ja täällä sai palkata koiraa radalla josta -5 pistettä kokonaisvaikutelmasta. Halusin tietenkin palkata ja vahvistaa sen tekemistä myös jännittävämmässä tilanteessa kuin "kotikentällä tuttujen ihmisten ilman mamman jännitystä". Menin sitten turvautumaan siihen namiin ihan liikaa, joka mielestäni pilasi koko suorituksen.
Tässä video suorituksestamme:
- Lähdössä onneksi pysyi istumassa eikä mennyt maaten niin kuin Danalla on yleensä tapana tehdä.
- Varmistan namilla liikaa ja seuraaminen on aika kehnoa.
- Ekalla kyltillä en taas itse keskittynyt tehtävään ja suoritin sen väärin (tosin olin harjoitellessanikin lukenut sen koko ajan väärin :D )
- PUJOTTELU MENI TOSI KIVASTI ! Dana jopa katsoi minuun päin !
- Istumiset meni kivasti, muistaakseni ei edes haukkunut mitä tykkää myös tehdä. Mun omat askeleet oli AIVAN liian pieniä :D
- Syy miksi palkkasin Danan kun olin kiertänyt sen ympäri on se, että se välillä nousee ylös koska pelkää että astun sen hännän päälle.
- Ihan kivan näköistä seuruuta kuitenkin loppupeleissä :)
Virhepisteet:
-5 palkkaus
-3 uusiminen
-10 TVÄ (suoritin tehtävän väärin)
- 10 TVÄ (askeleet)
Eli kuukausi sitten 6.1.2016 oltiin Katjan kanssa Koirakeitaan möllikisoissa Sporttikoirahallilla.
Osallistuttiin tietenkin ALO- luokkaan ja täällä sai palkata koiraa radalla josta -5 pistettä kokonaisvaikutelmasta. Halusin tietenkin palkata ja vahvistaa sen tekemistä myös jännittävämmässä tilanteessa kuin "kotikentällä tuttujen ihmisten ilman mamman jännitystä". Menin sitten turvautumaan siihen namiin ihan liikaa, joka mielestäni pilasi koko suorituksen.
 |
| Ratapohja |
Tässä video suorituksestamme:
- Lähdössä onneksi pysyi istumassa eikä mennyt maaten niin kuin Danalla on yleensä tapana tehdä.
- Varmistan namilla liikaa ja seuraaminen on aika kehnoa.
- Ekalla kyltillä en taas itse keskittynyt tehtävään ja suoritin sen väärin (tosin olin harjoitellessanikin lukenut sen koko ajan väärin :D )
- PUJOTTELU MENI TOSI KIVASTI ! Dana jopa katsoi minuun päin !
- Istumiset meni kivasti, muistaakseni ei edes haukkunut mitä tykkää myös tehdä. Mun omat askeleet oli AIVAN liian pieniä :D
- Syy miksi palkkasin Danan kun olin kiertänyt sen ympäri on se, että se välillä nousee ylös koska pelkää että astun sen hännän päälle.
- Ihan kivan näköistä seuruuta kuitenkin loppupeleissä :)
Virhepisteet:
-5 palkkaus
-3 uusiminen
-10 TVÄ (suoritin tehtävän väärin)
- 10 TVÄ (askeleet)
lauantai 16. tammikuuta 2016
2016
Tavoiteet vuodelle 2016 !
DANA:
- Silmäpeilaus (mennyt vanhaksi ja silmät vuotavat aika usein)
- Fyssari, selkäjumeihin helpotusta
- Hierontoja
- Rally-Toko tittelit RTK1 & mahdollisesti RTK2
- Mätsäreitä ja möllejä (rally ja mahdollisesti putkiralli)
- Kesällä uimaan ihan luonnon vesiin reippaalla mielellä ilman avustusta :)
- Jollekkin kurssille osallistuminen
DEMI:
- Peitsihampaan poisto
- Viralliset luustokuvat
- Mahdollisesti RTK1
- Mätsäreitä
- Lihaskunnon kohentaminen
- Kursseille osallistuminen
Vuosi vaihtui erittäin rauhallisesti viiden sheltin voimin ja ihanan Katjan seurassa :)! Demi ei noteerannut raketteja yhtään vaan nukkui sikeästi ja pahimpien paukkujen aikaan keskittyi luun syöntiin. - Kursseille osallistuminen
lauantai 5. joulukuuta 2015
Koiramessut 2015
Tänään oltiin koirien kanssa Helsingin Messukeskuksessa Koiramessuilla "töissä". Oltiin Shetlanninlammaaskoirat ry:n ständillä kertomassa rodusta ja koirat olivat rapsutettavina.
Demille nämä olivat toiset messut, ensimmäiset olivat tänä vuonna Lemmikkimessuilla. Tytöt ovat kuin luotuja tähän hommaan, Dana rakastaa putsata ihmisten naamoja ja nauttii rapsutuksista ja Demi vasta opettelee tätä hommaa mutta on silti jo melkein champion ! Demistä pidetään kovasti sen pienen koon takia ja siitä otettiinkin tänään todella paljon kuvia ja moni sitä halusi minulta ostaa ja viedä mennessään :D
Monet olivat kiinnostuneita sheltistä rotuna ja useimmat kysyivätkin onko sheltti haukkuherkkä ja arka. Vastaukseni oli helppo ja yksinkertainen: Riippuu siitä miten sen kouluttaa ja sosialistuttaa. Toinen koiristani haukkuu ja toinen ei niinkään. Voin vain olla onnellinen ettei Demi ole oppinut Danalta haukkumista. Danalta myös alan ihan tosissani kouluttelemaan ajan kanssa haukkumista pois ja sitä saatiinkin tänään treenailtua ihan kivasti. Ständimme oli aika lähellä esiintymisareenaa joten taputukset kuuluivat hyvin. Dana on aina haukkunut kun joku taputtaa joten tälläkin kerralla alettiin haukkumaan. Se oli hyvää treeniä ja huomenna sitä päästään taas treenaamaan kun otan vain Danan mukaan messuille :)!
Huomenna luvassa siis pitkä messupäivä. Dana varmaan aika paljon häkissä lepäilemässä kun mamma käy shoppailemassa ja syömässä/kahvittelemassa :) Toki saa olla niin paljon rapsuteltavana kun jaksaa, mutta häkkitreeniä myös tarvitaan!
sunnuntai 29. marraskuuta 2015
Kerta se on ensimmäinenkin
Tänään sitten päästiinkin jo korkkaamaan viralliset kisat! Aamulla heräsin 06:30 ja kisoihin lähdettiin kasin aikoihin. Kisapaikalla alkoi jännittämään ja meinasi usko loppua kesken kun Dana haukkui ja oli hieman levoton. Lopulta sain Danan kontrolliin lihapullien ja ihanan ystäväni/kouluttajani Gabin ansiosta. Kun Danan haukkuminen loppui niin pystyin itsekkin keskittymään paremmin.
Rataa ennen vähän treenailtiin radan ns. Ongelmakohtia ja ne sujui kohtalaisen hyvin. Yksi meille ehdottomasti vaikeimmista on liikkeestä maahan. Niin koomiselta kuin se kuulostaakin, kyllä koirani osaa maahan käskyn en vain tiedä mihin se taito katoaa rallyssä ilman avustusta :D. Toinen on koira maahan ja kierrä koiran ympäri siinä noustaan välillä ylös ettei mamma vaan astu hännän päälle. Ja kyllä parhaimmillaan olen treeneissä uusinut kyseisen kyltin jopa 12 kertaa!!! Danalla on myös taipumusta haukkua ja komentaa minua askelkylteillä.
Kisoihin lisähaastetta toi ehkä hieman yllättävästi tuttu ja turvallinen koti halli. Meille se (tai siis Danalle) tarkoittaa vauhdikasta menoa ja mammaa ei tarvitse kuunnella. Eli siis agilityä on tullut hallilla harrastettua useampaan otteeeseen silloin "ennen vanhaan".
Radalla askeleet eteen oli ensimmäisenä ja Danalla onneksi pysyi pää kasassa ja maahanmenot ja koiran kierrotkin onnistuivat hyvin :)!
Saatiin kaksi talutinvirhettä ja otettiin yksi uusiminen lisäksi menin sitten tyhmänä lähdössä lähtöluvan saatuani korjaamaan Danan asentoa josta tuli TVÄ. Toinen TVÄ tuli kun korjasin Danan asentoa vaikka se olisi ollut puhdas 0virhepistettä. Että ottaa pannuun oltaisiin voitu saada niin paljon paremmat pisteet. Pisteitä saatiin siis 71/100. No mutta tämä nyt oli tälläinen rimaa hipoen läpi suoritus, annatekoon anteeksi ohjaajalle tällä kertaa. Kokonaisvaikutelmasta tuomari Heikki Palosaari miinusti 4 pistettä haukkumisen takia. Tätäkin siis aletaan treenaamaan, alkaa kyllä jo tympimään tuo haukkuminen.
Jokaisessa "kisassa" olemme siis saaneet kaksi talutinvirhettä :D Ehkä asialle pitäisi tehdä jotain.
Lopuksi haluan vielä erikseen kiittää Gabiä meidän uudesta ulkoasusta ja ennen kaikkea kannustamisesta ja koutsaamisesta!! :)
Rataa ennen vähän treenailtiin radan ns. Ongelmakohtia ja ne sujui kohtalaisen hyvin. Yksi meille ehdottomasti vaikeimmista on liikkeestä maahan. Niin koomiselta kuin se kuulostaakin, kyllä koirani osaa maahan käskyn en vain tiedä mihin se taito katoaa rallyssä ilman avustusta :D. Toinen on koira maahan ja kierrä koiran ympäri siinä noustaan välillä ylös ettei mamma vaan astu hännän päälle. Ja kyllä parhaimmillaan olen treeneissä uusinut kyseisen kyltin jopa 12 kertaa!!! Danalla on myös taipumusta haukkua ja komentaa minua askelkylteillä.
Kisoihin lisähaastetta toi ehkä hieman yllättävästi tuttu ja turvallinen koti halli. Meille se (tai siis Danalle) tarkoittaa vauhdikasta menoa ja mammaa ei tarvitse kuunnella. Eli siis agilityä on tullut hallilla harrastettua useampaan otteeeseen silloin "ennen vanhaan".
Radalla askeleet eteen oli ensimmäisenä ja Danalla onneksi pysyi pää kasassa ja maahanmenot ja koiran kierrotkin onnistuivat hyvin :)!
Saatiin kaksi talutinvirhettä ja otettiin yksi uusiminen lisäksi menin sitten tyhmänä lähdössä lähtöluvan saatuani korjaamaan Danan asentoa josta tuli TVÄ. Toinen TVÄ tuli kun korjasin Danan asentoa vaikka se olisi ollut puhdas 0virhepistettä. Että ottaa pannuun oltaisiin voitu saada niin paljon paremmat pisteet. Pisteitä saatiin siis 71/100. No mutta tämä nyt oli tälläinen rimaa hipoen läpi suoritus, annatekoon anteeksi ohjaajalle tällä kertaa. Kokonaisvaikutelmasta tuomari Heikki Palosaari miinusti 4 pistettä haukkumisen takia. Tätäkin siis aletaan treenaamaan, alkaa kyllä jo tympimään tuo haukkuminen.
Lopuksi haluan vielä erikseen kiittää Gabiä meidän uudesta ulkoasusta ja ennen kaikkea kannustamisesta ja koutsaamisesta!! :)
lauantai 8. elokuuta 2015
Jotain radikaalia
Hups, eipä ole tullut tänne edes kerrottua, että olen ottanut Dansulle kaverin. Toinen koira ollut jo pitkään mietinnässä ja vihdoin on tullut aika toteuttaa se. Valmistuin keväällä eläintenhoitajaksi ja mikäs sen parempi valmistujaislahja itselle kuin pieni koiranpentu jonka nimesin Demiksi.
Demi kotiutui meille minun valmistujaisviikonloppuna ja hieman jännitti miten Dana siihen suhtautuu. Dana täyttää syksyllä neljä vuotta ja on aina ollut ainut koira talossa. Ystäväni Katjan kanssa haettiin Demi Pyhtäältä, kennel Shetwoodista. Kasvattaja on Kati Toikka ja hän on ihana ihminen, iso kiitos Katille mitä mahtavimmasta pennusta ! Pentua etsin monen monta kuukautta ja monta ihanaa kasvattajaa löysinkin ja moni heistä oli minulle pentua tarjoamassa, mutta Demi sulatti sydämeni heti! Tämän etsimis prosessin myötä tutustuin moneen eri kasvattajaan, mutta Katin kanssa juttu lähti heti luistamaan ja ymmärrettiin toisiamme tosi hyvin. Samanlainen huumorintaju ja molemmat tykkäävät puhua paljon, joten mikäs sen parempi ;)
Vantaa-Pyhtää väliä (1,5h) tuli ajettua moneen kertaan. Jännittävin matka oli tietenkin se ensimmäinen. Mentiin Katjan kanssa tapaamaan kasvattajaa ja tutustumaan pentujen emoon Lissuun ja tietenkin hänen suloisiin pentuihinsa. Pennut olivat uneliaalla päällä joten istuttiin kahvipöydän ääressä suurin osa ajasta ja meillä oli aina hyvät keskustelut ja mahtavat tarjoilut oli Katilla, kiitos niistä :D Kun oltiin ajamassa takaisin kotiin päin niin siitä se piina sitten alkoikin, nimittäin päätöksen odottaminen. Saanko vai enkö saa pentua Katilta, muutaman päivän päästä Kati sitten soitti kun oli tavannut kaikki pennunostaja ehdokkaat. Olin silloin uimalalla ja Katja oli juuri kouluttamassa joten menin ulos puhumaan. Kati sitten kysyikin, että olisinko vielä kiinnostunut pennusta ja minähän menin sanattomaksi. Tietenkin osasin vastata että olen erittäin kiinnostunut ja sitten ne onnen kyyneleet tulivatkin. Siinä sitten juteltiin kaikenlaista ja lopetettuamme puhelun Katja oli yhä kouluttamassa, joten piti vielä jaksaa odottaa uutisten kertomista. Kun Katja oli lopettanut tuntinsa niin itkuhan siinä tuli ennenkuin ehdin edes sanoa mitään. Olimme molemmat iloisia ja Danakin haukkui onnesta... tai sitten ei ? :D
Pentueessa oli kaksi merle tyttöä, yksi merle uros ja trikki uros ja narttu. En tiennyt kumman merleistä saisin. Molemmat olivat ihania, mutta enemmän olin ihastunut juuri tähän mikä minulla nyt on Demiin. Muutamia päiviä ennen luovutusta sain tietää kumman saisin. Oli vaikeaa odottaa, mutta se oli sen arvoista! Demi sai kennelnimekseen Shetwood Elli Haloo.
Katjan kanssa haettiin pentu kotiin ja kasvattajalta oli vaikeaa lähteä, kaikilla itku silmässä. Olin ensimmäinen joka pennun haki joten Demiä oli vaikea saada pois sisarusten luota. Demi oli joskus vähän etäinen minua kohtaan ja ajattelin ettei se pidä minusta välillä saattoi "murahtaa" kun otin sen syliin. Autossa kuitenkin vähän pelotti ja meistä tulikin sitten ylimpiä ystäviä. Kotiin kun päästiin niin mahassa väänsi kyllä kovasti. Monet kysymykset vilisi mielessäni: Entä jos Dana ei hyväksy sitä ? Entä jos Demi ei viihdykkään meillä ? Entä jos Dana masentuu kun tulee toinen koira? sun muuta. Mutta Dana ei aluksi edes huomannut pientä kääröä sylissäni ja kun laskin Demin maahan niin Dana vain nuuhkaisi sitä. Eli kaikki hyvin, mutta ei ollut siitä mitenkään erityisen kiinnostunut. Demi alkoi heti leikkimään ja oli kuin kotonaan. Muutamalle ihmiselle olin kertonut, että minulle tulee toinen koira. Kaikkein vaikeinta tämä oli pitää salassa pikkuveljeltäni Jamilta. Hän ja äitini tuli meille käymään ja kämppä oli täynnä sanomalehtiä ja Jami kysyikin, että miksi täällä on näin paljon sanomalehtiä lattialla. Samaan aikaan Katja piti Demistä kiinni ettei Jami heti näkisi sitä. Vastasin vain, että Danalla on ripuli, siksi ei ole mattoja. Se meni täydestä ja Jami tuli peremmälle ja Katja päästi Demin vapaaksi ja Jami meni aivan sanattomaksi. Jami tietenkin tykästyi Demiin heti ja Demi tykästyi myös äitiin ja Jamiin.
Demin ja Danan yhteiselo on nyt jo hyvällä mallilla, nykyään leikitään yhdessä ja annetaan pusuja. Aluksi oli tietenkin vaikeampaa ja ei leikitty yhdessä vaan vähän vilautettiin hampaita pennulle ja pentu oli ihan ällö otus. Mutta olen erittäin onnellinen, että päätin ottaa toisen koiran se oli yksi elämäni parhaimpia päätöksiä. Danan seuraksi sen enimmäkseen halusin ja tietenkin myös omaksi ilokseni. Kaksin on aina hauskempaa ;)
Tässä Demistä tehty video :)
Demi kotiutui meille minun valmistujaisviikonloppuna ja hieman jännitti miten Dana siihen suhtautuu. Dana täyttää syksyllä neljä vuotta ja on aina ollut ainut koira talossa. Ystäväni Katjan kanssa haettiin Demi Pyhtäältä, kennel Shetwoodista. Kasvattaja on Kati Toikka ja hän on ihana ihminen, iso kiitos Katille mitä mahtavimmasta pennusta ! Pentua etsin monen monta kuukautta ja monta ihanaa kasvattajaa löysinkin ja moni heistä oli minulle pentua tarjoamassa, mutta Demi sulatti sydämeni heti! Tämän etsimis prosessin myötä tutustuin moneen eri kasvattajaan, mutta Katin kanssa juttu lähti heti luistamaan ja ymmärrettiin toisiamme tosi hyvin. Samanlainen huumorintaju ja molemmat tykkäävät puhua paljon, joten mikäs sen parempi ;)
Vantaa-Pyhtää väliä (1,5h) tuli ajettua moneen kertaan. Jännittävin matka oli tietenkin se ensimmäinen. Mentiin Katjan kanssa tapaamaan kasvattajaa ja tutustumaan pentujen emoon Lissuun ja tietenkin hänen suloisiin pentuihinsa. Pennut olivat uneliaalla päällä joten istuttiin kahvipöydän ääressä suurin osa ajasta ja meillä oli aina hyvät keskustelut ja mahtavat tarjoilut oli Katilla, kiitos niistä :D Kun oltiin ajamassa takaisin kotiin päin niin siitä se piina sitten alkoikin, nimittäin päätöksen odottaminen. Saanko vai enkö saa pentua Katilta, muutaman päivän päästä Kati sitten soitti kun oli tavannut kaikki pennunostaja ehdokkaat. Olin silloin uimalalla ja Katja oli juuri kouluttamassa joten menin ulos puhumaan. Kati sitten kysyikin, että olisinko vielä kiinnostunut pennusta ja minähän menin sanattomaksi. Tietenkin osasin vastata että olen erittäin kiinnostunut ja sitten ne onnen kyyneleet tulivatkin. Siinä sitten juteltiin kaikenlaista ja lopetettuamme puhelun Katja oli yhä kouluttamassa, joten piti vielä jaksaa odottaa uutisten kertomista. Kun Katja oli lopettanut tuntinsa niin itkuhan siinä tuli ennenkuin ehdin edes sanoa mitään. Olimme molemmat iloisia ja Danakin haukkui onnesta... tai sitten ei ? :D
Pentueessa oli kaksi merle tyttöä, yksi merle uros ja trikki uros ja narttu. En tiennyt kumman merleistä saisin. Molemmat olivat ihania, mutta enemmän olin ihastunut juuri tähän mikä minulla nyt on Demiin. Muutamia päiviä ennen luovutusta sain tietää kumman saisin. Oli vaikeaa odottaa, mutta se oli sen arvoista! Demi sai kennelnimekseen Shetwood Elli Haloo.
Katjan kanssa haettiin pentu kotiin ja kasvattajalta oli vaikeaa lähteä, kaikilla itku silmässä. Olin ensimmäinen joka pennun haki joten Demiä oli vaikea saada pois sisarusten luota. Demi oli joskus vähän etäinen minua kohtaan ja ajattelin ettei se pidä minusta välillä saattoi "murahtaa" kun otin sen syliin. Autossa kuitenkin vähän pelotti ja meistä tulikin sitten ylimpiä ystäviä. Kotiin kun päästiin niin mahassa väänsi kyllä kovasti. Monet kysymykset vilisi mielessäni: Entä jos Dana ei hyväksy sitä ? Entä jos Demi ei viihdykkään meillä ? Entä jos Dana masentuu kun tulee toinen koira? sun muuta. Mutta Dana ei aluksi edes huomannut pientä kääröä sylissäni ja kun laskin Demin maahan niin Dana vain nuuhkaisi sitä. Eli kaikki hyvin, mutta ei ollut siitä mitenkään erityisen kiinnostunut. Demi alkoi heti leikkimään ja oli kuin kotonaan. Muutamalle ihmiselle olin kertonut, että minulle tulee toinen koira. Kaikkein vaikeinta tämä oli pitää salassa pikkuveljeltäni Jamilta. Hän ja äitini tuli meille käymään ja kämppä oli täynnä sanomalehtiä ja Jami kysyikin, että miksi täällä on näin paljon sanomalehtiä lattialla. Samaan aikaan Katja piti Demistä kiinni ettei Jami heti näkisi sitä. Vastasin vain, että Danalla on ripuli, siksi ei ole mattoja. Se meni täydestä ja Jami tuli peremmälle ja Katja päästi Demin vapaaksi ja Jami meni aivan sanattomaksi. Jami tietenkin tykästyi Demiin heti ja Demi tykästyi myös äitiin ja Jamiin.
Demin ja Danan yhteiselo on nyt jo hyvällä mallilla, nykyään leikitään yhdessä ja annetaan pusuja. Aluksi oli tietenkin vaikeampaa ja ei leikitty yhdessä vaan vähän vilautettiin hampaita pennulle ja pentu oli ihan ällö otus. Mutta olen erittäin onnellinen, että päätin ottaa toisen koiran se oli yksi elämäni parhaimpia päätöksiä. Danan seuraksi sen enimmäkseen halusin ja tietenkin myös omaksi ilokseni. Kaksin on aina hauskempaa ;)
Tässä Demistä tehty video :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)