Maanantaisin treenaillaan nykyään Sportti Hurtalla Rally-Toko kurssilla. Vuorotellen Danan ja Demin kanssa. Välillä toinen pääsee vain mukaan ja välillä esim ratatreeneissä vuorotellen.
Muutamat treenit jäänyt välistä kun olin Espanjassa siellä Esperanzalla auttelemassa.
Tätä treenailtiin viime maanantaina! Tytöillä oli ollut aika pitkä treenitauko ja ajattelin että mitenköhän sujuu treenit. Mutta treenit meni paremmin kuin uskalsin edes toivoa :) Treenailtiin ulkona asfaltilla ja stressasin meneekö koirat makuu asentoon kylmälle ja kovalle alustalle. Menihän ne! Danan seuruu oli hyvää ja kontaktiakin pidettiin. Haukkuminen oli todella vähäistä. Dana suoritti radan pistein 99/100 ( -1 hihnasta ) HELVETIN HIENOA !! Tästä innostuneena aloin suunnittelemaan kisoja ja nyt sitten pitäisi johonkin ilmoittautua :) kyllä se osaa, osaa se ihan oikeasti <3 span="">
Demi suoritti radan hyvin ja tietenkin palkkasin sitä usein ja istu kierrän koiran ympäri sujui ihan hyvin. Demi pysyi paikallaan kun sille jätin muutaman namin sen eteen. Olen ylpeä!<3 span="">Juhannusviikolla Gabin kanssa Ylöjärvelle Koirakoutsin järjestämälle Rally-Toko leirille.
Ennen kuin olin lähtenyt Espanjaan olin katsellut Carmen kuvia Espen sivuilta. Salaa ihastellut tyttöä. Kun menin Espelle oli homma selvä heti! Tuon tytön minä haluan ja se sopii meidän lauman jatkeeksi todella hyvin.<3>
Carme on n. 5 vuotias Podenco Orito Espanjasta eli siis rescue koira. Carme tuli mulle Esperanzalta ja lensi kanssani samalla lennolla suomeen. Carme on todella rauhallinen koira, se ei hauku eikä vedä hihnassa. Mutta metsästysviettiä tytöltä löytyy jonka vuoksi en sitä pidä vapaana. Liinan ostin ja sen kanssa saa metsässä mennä ja joskus pellolla "vapaana" liina perässä. Kunhan saadaan luoksarit kuntoon ;)
Carme aluksi epäröi tyttöjä ja ei uskaltautunut haistelemaan kun taas D:t oli ihan innoissaan uudesta tulokkaasta. Kun pääsimme kotiin niin Carme tutki uuden kotinsa tarkkaan ja heti hyppäsi sohvalle ja sängylle ja oli kuin kotonaan. Carmesta näki että se on tyytyväinen ja sillä on nyt kaikki hyvin.
Dana oli aluksi vähän etäinen mutta Demi ja Carme vetivät rallia jo loppuillasta. Nykyään Dana pusuttelee Carmea ja välillä jopa innostuu leikkimään yhdessä.
Voipi olla että Carmestakin tulee Rally-Toko koira ;) Osaa se jo eteen istu - kyltin jotenkin :D
Oltiin viime sunnuntaina Kompassilla kursseilemassa. Kurssi oli Toko painoitteinen ja siinä harjoiteltiin paikkamakuuta ja seuruuta.
Dana oli innoissaan kun pääsi pitkästä aikaa ihan oikealle kurssille. Yleensä vaan mun kanssa touhuaa ilman häiriötekijöitä.
Dana seurasi mukavasti ja oli hienoa katsekontaktiakin mukana. Heti kun katse hiipui niin lopetin seuruuttamisen ja jatkettiin kun kontakti oli taas mukana. Ihan pienissä ja lyhyissä pätkissä tehtiin treeniä.
Paikkamakuut sujui ihan kivasti ja ihan vaan muutaman kerran niistä noustiin ennen lupaa. Tehtiin myös häiriö paikkamakuuta. Kouluttaja taputteli käsiä, heilutteli leluja ja juoksenteli yms. Dana pysyi tässä yllättävän hyvin paikoillaan :)
Treenattiin myös sitä, että oltiin neliössä ja kaikki antoi koiralle käskyjä; istu, maahan tai seiso ja koiran piti osata reagoida vain oman ohjaajansa käskyihin.
Eilen oltiin Sportti hurtalla treenaamassa odottamista kun muut treenaa ja Dana oli melkein koko ajan haukkumatta ja odotti hienosti paikallaan. Lopuksi vielä uintia ja Dana haki palloa todella hienosti ja on kyllä huomattava ero tapahtunut sitten viime kerran. Myös Demi odotti hienosti kentän laidalla kun muut treenasivat ja polskuttelukin oli hyvän näköistä!
Eilen oltiin Demin kanssa Porvoon Avec eläinlääkärissä mihin menin poistattamaan demin peitsihampaan. Olimme eläinlääkärissä 8:40 jolloin sainkin tietää että Demillä onkin aika paljon puutoksia ja vikoja hampaissa. Tämä tuli minulle yllätyksenä koska olin sen käyttäny maitohampaiden poistossa toisella asemalla jolloin eläinlääkärin piti poistaa kaikki maitohampaat. Mutta ihan viimeisimpiin hampaisiin olikin jäänyt maitohammas. Eläinlääkärimme Chita oli aivan ihana ja todella osaava eläinlääkäri! Suosittelen kaikille joilla on tarvetta hampaiden hoitoon ;)!
Lähdettiin sitten Katjan kanssa ajelemaan kohti Helsinkiä ja jäimme odottelemaan tarkempaa hoitosuunnitelmaa kunhan röntgen kuvat oli saatu otettua. Kuvien ottaminen venyikin muutamalla tunnilla ja menimme muiden koirien kanssa 1,5h metsälenkille ja ai että kun oli kivaa ja raskasta tarpoa siellä lumihangessa :D Sopii hyvin mun elämäntaparemonttiin!
Kun Chita sitten soitti niin toinen kulmuri tietenkin poistetaan mutta toinenkin kulmuri joudutaan poistamaan koska se ei ollut vielä puhjennut ja röntgenissä näkyi että sekin tulisi kasvamaan peitsihampaaksi. Joten hampaiden tilanne oli sittenkin vähän huolestuttavampi. Eikä siinä kaikki, maitohammas tietenkin piti poistaa myös ja se oli juuresta vähän mädäntynyt. No ei siinä vielä kaikki huomattiin että Demiltä puuttuu kokonaan 4 hammasta. Eli Demiltä puuttuu nyt yhteensä 6 hammasta. On sanomattakin selvää ettei neitiä voi käyttää jalostukseen ja muutenkin Demi on aika pieni narttu 4,4kg ja tämä toki harmittaa minua koska Demi olisi varmasti ollut hyvä mami <3 p="">
Demillä oli myös hammaskiveä, siis 10kk koiralla ? :o. Se piti poistaa nukutuksen aikana, olen tästä todella ihmeissäni. Demi on saanut päivittäin Plaque Offia ja sillä on koko ajan luita tarjolla. Ostin heti hammasharjan ja toivon että hampaat pysyvät hyvässä kunnossa eikä lisää yllätyksiä tule!
Demillä tässä vielä maitohammas (joka poistettiin silloin ekalla kerralla). Tuolloin Demiin sattui ihan vietävästi kun sen suuhun koski ja heti kun hammas oli poistettu hampaita sai taas katsoa ihan rauhassa. Ell sanoi silloin että koirani on erittäin agressiivinen ja että hammas ei voi olla kipeä. Tuolloin olisi jo pitänyt osta kävellä ulos ovesta!
Tämä on hetkeä ennen poistoa, en ota kuvaa siitä miltä suu nyt näyttää kun on vielä arka.
Aikamoiset sapelihampaat
ylhäällä maitohammas
Hammaskartta
Ikävää, mutta tälle ei mitään voi ja laskukin oli semmoset 695e mutta olisin uskonut että maksaa ainakin 800 niin kuin ensin arvioitiin.
Vuosi vaihtui erittäin rauhallisesti viiden sheltin voimin ja ihanan Katjan seurassa :)! Demi ei noteerannut raketteja yhtään vaan nukkui sikeästi ja pahimpien paukkujen aikaan keskittyi luun syöntiin.
Tänään oltiin koirien kanssa Helsingin Messukeskuksessa Koiramessuilla "töissä". Oltiin Shetlanninlammaaskoirat ry:n ständillä kertomassa rodusta ja koirat olivat rapsutettavina.
Demille nämä olivat toiset messut, ensimmäiset olivat tänä vuonna Lemmikkimessuilla. Tytöt ovat kuin luotuja tähän hommaan, Dana rakastaa putsata ihmisten naamoja ja nauttii rapsutuksista ja Demi vasta opettelee tätä hommaa mutta on silti jo melkein champion ! Demistä pidetään kovasti sen pienen koon takia ja siitä otettiinkin tänään todella paljon kuvia ja moni sitä halusi minulta ostaa ja viedä mennessään :D
Monet olivat kiinnostuneita sheltistä rotuna ja useimmat kysyivätkin onko sheltti haukkuherkkä ja arka. Vastaukseni oli helppo ja yksinkertainen: Riippuu siitä miten sen kouluttaa ja sosialistuttaa. Toinen koiristani haukkuu ja toinen ei niinkään. Voin vain olla onnellinen ettei Demi ole oppinut Danalta haukkumista. Danalta myös alan ihan tosissani kouluttelemaan ajan kanssa haukkumista pois ja sitä saatiinkin tänään treenailtua ihan kivasti. Ständimme oli aika lähellä esiintymisareenaa joten taputukset kuuluivat hyvin. Dana on aina haukkunut kun joku taputtaa joten tälläkin kerralla alettiin haukkumaan. Se oli hyvää treeniä ja huomenna sitä päästään taas treenaamaan kun otan vain Danan mukaan messuille :)!
Huomenna luvassa siis pitkä messupäivä. Dana varmaan aika paljon häkissä lepäilemässä kun mamma käy shoppailemassa ja syömässä/kahvittelemassa :) Toki saa olla niin paljon rapsuteltavana kun jaksaa, mutta häkkitreeniä myös tarvitaan!
Demin kanssa oltiin eilen ensimmäistä kertaa mätsärissä Espoon kauppakeskus Liilassa. Mätsärin järjesti ShowHAU ja se maksoi 7e. Osallistumismaksu sisälsi tietenkin itse mätsäriin osallistumisen ja sen lisäksi vielä sai käydä kuvauttamassa koiransa ja kuvat saa myöhemmin itselleen :) Palkinnoksi sai vielä herkkuja ja ruokaa kun oli käynyt koiransa kuvauttamassa.
Eka kuva on niitä kuvauspalkintoja ja toka kuva on meidän palkinnot ja kolmas kuva ilmaisnäytteitä :)
Demiä hiukan jännitti aluksi kun siellä soi musiikki ja oli monta koiraa ja ihmistä samassa paikassa. Paljon menoa ja vilskettä mihin ei ole vielä kovin tottunut. Demi kuitenkin antoi ihmisten rapsutella ja muutkin koirat saivat tulla neitiä tervehtimään.
Me ollaan jonkin aikaa treenailtu noita näyttely seisomisia mutta ne ei ole sujunut mitenkään mallikkaasti. Kuitenkin Demi päätti yllättää minut tapahtumapaikalla ja seisoikin todella nätisti ja keskittyneesti. Muut koirat eivät kiinnostaneet kun mamman käsi oli taskussa mikä oli täynnä nameja.
Kävely ei vielä suju niin mallikkaasti. Välillä vähän nuuhkitaan maata ja välillä otetaan juoksuaskelia ja välillä pompitaan :D
Pöytä oli aika jännittävä kun joku ihme tyyppi tuli yhtäkkiä hipelöimään ja katsomaan hampaita. Vaikka ennen meidän kehää käytiin honkkarissa ostoksilla ja pyysin yhtä myyjää katsomaan Demin hampaat ja antoi hyvin katsoa. Mutta harjoitus tekee mestarin ;)
Saatiin sininen nauha ja oltiin pienten pentujen sinisten kakkonen :) Tuomari vielä pyysi meidät ja sen joka sitten voitti niin kävelemään edestakaisin jotta osaa päättää voittajan. Demi oli siinä vaiheessa jo ihan kypsä koko touhuun, ilmeisesti väsynyt. Mutta hyvin silti seisoi vaikka kävely ei ollutkaan hyvää.
Palkinnoksi saatiin herkkuja ja lelu. Olisin kovasti toivonut jotain ruusuketta tai pokaalia muistoksi Demin ekoista mätsäreistä kun kerran sijoituttiinkin :) Mutta onneksi saadaan se valokuva :) Laitan kuvat blogiin sitten kun ne saan :)
Tais olla niin ihanaa, että piti hinkata haju itseensä :)
Danakin pääsi osingoille :D
Tänään aloitetaan Danan kanssa Rally-tokon alkeiskurssi Sportti Hurtalla ja Demin kanssa huomenna aloitetaan pentukurssi :) <3
Hups, eipä ole tullut tänne edes kerrottua, että olen ottanut Dansulle kaverin. Toinen koira ollut jo pitkään mietinnässä ja vihdoin on tullut aika toteuttaa se. Valmistuin keväällä eläintenhoitajaksi ja mikäs sen parempi valmistujaislahja itselle kuin pieni koiranpentu jonka nimesin Demiksi.
Demi kotiutui meille minun valmistujaisviikonloppuna ja hieman jännitti miten Dana siihen suhtautuu. Dana täyttää syksyllä neljä vuotta ja on aina ollut ainut koira talossa. Ystäväni Katjan kanssa haettiin Demi Pyhtäältä, kennel Shetwoodista. Kasvattaja on Kati Toikka ja hän on ihana ihminen, iso kiitos Katille mitä mahtavimmasta pennusta ! Pentua etsin monen monta kuukautta ja monta ihanaa kasvattajaa löysinkin ja moni heistä oli minulle pentua tarjoamassa, mutta Demi sulatti sydämeni heti! Tämän etsimis prosessin myötä tutustuin moneen eri kasvattajaan, mutta Katin kanssa juttu lähti heti luistamaan ja ymmärrettiin toisiamme tosi hyvin. Samanlainen huumorintaju ja molemmat tykkäävät puhua paljon, joten mikäs sen parempi ;)
Vantaa-Pyhtää väliä (1,5h) tuli ajettua moneen kertaan. Jännittävin matka oli tietenkin se ensimmäinen. Mentiin Katjan kanssa tapaamaan kasvattajaa ja tutustumaan pentujen emoon Lissuun ja tietenkin hänen suloisiin pentuihinsa. Pennut olivat uneliaalla päällä joten istuttiin kahvipöydän ääressä suurin osa ajasta ja meillä oli aina hyvät keskustelut ja mahtavat tarjoilut oli Katilla, kiitos niistä :D Kun oltiin ajamassa takaisin kotiin päin niin siitä se piina sitten alkoikin, nimittäin päätöksen odottaminen. Saanko vai enkö saa pentua Katilta, muutaman päivän päästä Kati sitten soitti kun oli tavannut kaikki pennunostaja ehdokkaat. Olin silloin uimalalla ja Katja oli juuri kouluttamassa joten menin ulos puhumaan. Kati sitten kysyikin, että olisinko vielä kiinnostunut pennusta ja minähän menin sanattomaksi. Tietenkin osasin vastata että olen erittäin kiinnostunut ja sitten ne onnen kyyneleet tulivatkin. Siinä sitten juteltiin kaikenlaista ja lopetettuamme puhelun Katja oli yhä kouluttamassa, joten piti vielä jaksaa odottaa uutisten kertomista. Kun Katja oli lopettanut tuntinsa niin itkuhan siinä tuli ennenkuin ehdin edes sanoa mitään. Olimme molemmat iloisia ja Danakin haukkui onnesta... tai sitten ei ? :D
Pentueessa oli kaksi merle tyttöä, yksi merle uros ja trikki uros ja narttu. En tiennyt kumman merleistä saisin. Molemmat olivat ihania, mutta enemmän olin ihastunut juuri tähän mikä minulla nyt on Demiin. Muutamia päiviä ennen luovutusta sain tietää kumman saisin. Oli vaikeaa odottaa, mutta se oli sen arvoista! Demi sai kennelnimekseen Shetwood Elli Haloo.
Katjan kanssa haettiin pentu kotiin ja kasvattajalta oli vaikeaa lähteä, kaikilla itku silmässä. Olin ensimmäinen joka pennun haki joten Demiä oli vaikea saada pois sisarusten luota. Demi oli joskus vähän etäinen minua kohtaan ja ajattelin ettei se pidä minusta välillä saattoi "murahtaa" kun otin sen syliin. Autossa kuitenkin vähän pelotti ja meistä tulikin sitten ylimpiä ystäviä. Kotiin kun päästiin niin mahassa väänsi kyllä kovasti. Monet kysymykset vilisi mielessäni: Entä jos Dana ei hyväksy sitä ? Entä jos Demi ei viihdykkään meillä ? Entä jos Dana masentuu kun tulee toinen koira? sun muuta. Mutta Dana ei aluksi edes huomannut pientä kääröä sylissäni ja kun laskin Demin maahan niin Dana vain nuuhkaisi sitä. Eli kaikki hyvin, mutta ei ollut siitä mitenkään erityisen kiinnostunut. Demi alkoi heti leikkimään ja oli kuin kotonaan. Muutamalle ihmiselle olin kertonut, että minulle tulee toinen koira. Kaikkein vaikeinta tämä oli pitää salassa pikkuveljeltäni Jamilta. Hän ja äitini tuli meille käymään ja kämppä oli täynnä sanomalehtiä ja Jami kysyikin, että miksi täällä on näin paljon sanomalehtiä lattialla. Samaan aikaan Katja piti Demistä kiinni ettei Jami heti näkisi sitä. Vastasin vain, että Danalla on ripuli, siksi ei ole mattoja. Se meni täydestä ja Jami tuli peremmälle ja Katja päästi Demin vapaaksi ja Jami meni aivan sanattomaksi. Jami tietenkin tykästyi Demiin heti ja Demi tykästyi myös äitiin ja Jamiin.
Demin ja Danan yhteiselo on nyt jo hyvällä mallilla, nykyään leikitään yhdessä ja annetaan pusuja. Aluksi oli tietenkin vaikeampaa ja ei leikitty yhdessä vaan vähän vilautettiin hampaita pennulle ja pentu oli ihan ällö otus. Mutta olen erittäin onnellinen, että päätin ottaa toisen koiran se oli yksi elämäni parhaimpia päätöksiä. Danan seuraksi sen enimmäkseen halusin ja tietenkin myös omaksi ilokseni. Kaksin on aina hauskempaa ;)
